Israelilaiset tutkijat sanovat, että maanviljelijöiden tulisi kääntyä lepakoiden puoleen taistelussa tuhohyönteisiä vastaan
Ben-Gurion yliopiston tutkijatiimi on havainnut, että lepakot saalistavat hyönteislajeja, jotka tuhoavat puuvillasatoja ympäri maailmaa.
Israelilaisten tutkijoiden mukaan lepakot voisivat olla arvokas, ympäristöystävällinen apuväline maanviljelijöille kamppailussa tuholaisia vastaan. Erityisesti lepakkoja voisi käyttää puuvillasatoja tuhoavien hyönteisen torjuntaan.
Tiedemiehet ovat tutkineet pienen lepakon, Kuhl’s pipistrellen, ruokailutottumuksia. Lepakko elelee urbaaneilla- ja viljelyalueilla. Se saalistaa muun muassa Pink bollworm (”vaaleanpunainen pallomato”) nimistä hyönteistä, joka on erittäin runsaasti leviävä ja tuhoisa puuvillasadolle.
Negevissä sijaitsevan Ben-Gurion yliopiston tutkijatiimi otti DNA näytteitä lepakon jätöksistä määritelläkseen mitä hyönteisiä lepakot syövät. Samalla tarkkailtiin tuholaisia Keski-Israelissa sijaitsevan Emek Heferin puuvillapelloilla.
Tutkijat havaitsivat, että Pink bollworm tuholaispopulaation lisääntyessä lepakot pyydystivät niitä enemmän kuin muita alueen hyönteisiä. Lepakot syövät 27:ää erilaista maanviljelyn tuholaislajia.
Pink bollworm hyönteinen on kehittänyt vastuskyvyn tuholaismyrkkyjä ja geneettisesti muokattua pellavaa vastaan. Tämä on tehnyt tuholaisen hävittämisestä erityisen hankalaa.
Kuhl’s pipistrelle lepakot ovat noin 5 senttimetrin pituisia ja ne ovat paikallisia lajeja Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Asiassa.
Puuvillan viljely on miljardien dollarien teollisuuden ala. Se käyttää massiiviset määrät kalliita ja ympäristöä tuhoavia tuholaismyrkkyjä. Suojeleva biologinen torjunta on vaihtoehtoinen metodi, jolla pyritään luonnollisten saalistajien käyttöön maatalouden tuhojen minimoimiseksi.
Kuhl’s pipistrelle lepakot syövät myös sairauksia levittäviä hyönteisiä, kuten hyttysiä ja sääskiä. Lepakkoja ollaan viime aikoina parjattu siitä, että ne on yhdistetty koronaviruksen varhaiseen leviämiseen Kiinassa.
”Tutkimuksemme osoittaa, että vaikka ihmisten elinympäristössä on runsaasti hyönteisiä syöviä lepakkoja, niiden työpanoksen hyödyntäminen ihmisten hyväksi on huonosti tunnettu,” sanoo tutkija Yuval Cohen.
”Toivomme viljelijöiden muokkaavan ajattelutapaansa pitäen lepakkoja hyvinä ystävinä,” tutkija sanoo. Tutkijat, jotka työskentelevät yhteistyössä Tanskan Luonnonhistorian museon tutkijoiden kanssa, julkisivat tutkimustuloksensa Molecular Ecology -julkaisussa.
Lue koko juttu Times of Israel: